Olen 60-vuotias naimisissa oleva mies, joka tarkastelee ympäristöään positiivisessa mielessä. Toimin yrittäjänä Tarvasjoella Liedon kunnassa.
Syntyisin ole Espoosta ja asunut pk-seudulla lähes koko ikäni. Koulutukseltani olen datanomi ja web-designer. Olen työskennellyt Nordeassa, Nokialla, Data Group Espoossa ja
samalla toimin Data Group Finlandin hallituksen puheenjohtajana.

Tarvasjoelle muutin 2018 Teijon kansallispuistosta, josta vuokrasimme Metsähallitukselta vaimoni kanssa Kirjakkalan ruukkikylä nimisen majoitus- ja kokouspaikan. Pidimme siellä yritystoimintaa vuodesta 2013.

Kansallispuistossa asuessani tuli luonto minulle tärkeäksi ja huomasin kuinka luonnon monimuotoisuus tuottaa valtavan määrän erilaista elämää, kasvua ja iloa. Erilaisten lintujen, eläinten ja kasvien runsaus on huomattava verrattuna perinteiseen varsinaissuomalaiseen faunaan ja flooraan. Rakentaminen, maatalous peltoineen ja tehometsätalous on tehnyt luonnosta hyvin yksipuolista.

Teijo oln meren ääressä ja merellä liikkuessani huomioin myös Saaristomeren välttävän kunnon. Jokien kautta mereen purkaantuu huomattavat määrät fosforia, typpeä ja maa-ainesta. Valitettavasti syynä on myös maatalouden päästöt. Näihin ongelmiin on kehitetty tai kehitään ratkaisuja mm. peltojen kipsilevitys, suojavyöhykkeet ja lannalla toimivat biovoimalat. Myös viljelijöiden ympäristötietoisuus on noussut ja lannotteiden käyttöä on vähentynyt paljon verrattuna takavuosiin.

Tarvasjoelle muutettuani jouduin heti toteamaan kuinka kuntapolitiikassa keskustan ulkopuolella olevat maalaistaajamat joutuivat helposti palveluiden lakkautusuhan alle - koulu, kirjasto, terveysasema, uimahalli, liikuntasali, päivähoito, joukkoliikenne jne.

Kunnan säästötoimet ymmärrän, mutta myös kuntalaisten pitää saada jotain muutakin kuin maksaa veroja. Palveluiden ja harrastusten puuttuessa nuoret lähtevät kohti keskuksia ja jättävät eläkeläiset taajamien ainoiksi asukeiksi. Kuitenkin maaseudulla on paljon etuja verrattuna kaupunkiasumiseen – esimerkiksi isommat asunnot, pienemmät asuinkulut, naapuriapu ja luonto monimuotoisuus mainitakseni.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vanhojen tapojen muuttamista. Niihin kuuluvat turpeen polton vähentäminen, öljyllä lämpivien kiinteistöjen lämmitystavan muutos maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppujärjestelmään. Uusiutuvissa energialähteissä aurinkopaneelit ovat jo tulleet suosituksi ja niitä näkyy jo monien kiinteistöjen katoilla. Tuulivoiman hyödyntäminen niin, että sen haittavaikutuksen saadaan minimoitua mahdollisimman pieniksi. Useille kunnille tuulivoimapuistot antavat jo merkittäviä vuosittaisia verotuottoja.

Liikenteessä tayssähköautojen kasvu on vielä pientä ja ensirekisteröintejä oli 1897 kpl v. 2019. Lukumäärän vähäisyys johtuen mm. kalliista hinnasta ja lyhyestä ajokantamasta. Kaikkiaan Suomessa sähköautoja on alle 10 000 kpl ja vaikutus on ilmastotavoitteiden kannalta marginaalinen. Maaseudulla pitkien matkojen takia niiden yleistymistä saadaan vielä odottaa. Mutta uusien polttomoottoriautojen pienentynyt polttoaineen kulutus kompensoi kuitenkin hyvin sähköautojen hidasta kasvua. VTTn ja Traficomin lähteiden mukaan liikenteen häkä-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pienentyneet 70-85 % vuoden 1990 tasosta.  Suuri ongelma on siis vanhat ajoneuvot, joiden vähentämistä pitäisi tukea romutuspalkkioin. Hallituksen  päästövähennystavoite on 1,55 miljoona tonnia, josta lähes 1 miljoonaa tonnia perustuu fossiilisten polttoaineiden hinnoitteluun. Maalla asuvana meidän on ratkaistava tämä ongelma niin, että taajamien ulkouolella asuvat eivät joudu maksamaan ilmastotavoitteita yksinään. 

Kierrätyksen tehostaminen ja tietoisuuden levittäminen vähentää monin tavoin luonnon saastumista ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kotitalouksien kierrätyspisteiden helppo saavutettavuus on tärkeää. Kierrättämällä saavutetaan myös kotitalouksissa säästäjä, kun roska-astioiden tyhjennysvälejä voidaan harventaa.

Ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden palauttaminen ei tapahdu yhdessä yössä. Myös pienillä teoilla päästään kohti parempaa huomista.

Risto Pekka Elo

Meillä on vain yksi mahdollisuus vaikuttaa - Muista äänestää.

Aikataulut vuoden 2021 kuntavaaleissa Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 18.4.2021 ja muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat:

• äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 26.2.2021
• ehdokashakemusten jättöpäivä: 9.3.2021
• ehdokasasettelun vahvistaminen: 18.3.2021
• ennakkoäänestys kotimaassa: 7. - 13.4.2021
• ennakkoäänestys ulkomailla: 7. - 10.4.2021
• vaalipäivä: 18.4.2021
• tulosten vahvistaminen: 21.4.2021 
• valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2021.