Kuntavaaliehdokas
Satunnainen Tarkkailija
Risto Pekka Elo
Olen
60-vuotias naimisissa oleva mies, joka tarkastelee ympäristöään positiivisessa mielessä. Toimin yrittäjänä Tarvasjoella Liedon
kunnassa.
Syntyisin ole Espoosta ja asunut pk-seudulla lähes koko
ikäni. Koulutukseltani olen datanomi ja web-designer. Olen
työskennellyt Nordeassa, Nokialla, Data Group Espoossa ja
samalla toimin Data Group Finlandin hallituksen puheenjohtajana.
Tarvasjoelle
muutin 2018 Teijon kansallispuistosta, josta vuokrasimme Metsähallitukselta vaimoni kanssa
Kirjakkalan ruukkikylä nimisen majoitus- ja kokouspaikan. Pidimme siellä yritystoimintaa vuodesta 2013.
Kansallispuistossa asuessani tuli luonto minulle
tärkeäksi ja huomasin kuinka luonnon monimuotoisuus tuottaa
valtavan määrän erilaista elämää, kasvua ja iloa. Erilaisten
lintujen, eläinten ja kasvien runsaus on huomattava verrattuna
perinteiseen varsinaissuomalaiseen faunaan ja flooraan. Rakentaminen,
maatalous peltoineen ja tehometsätalous on tehnyt luonnosta hyvin
yksipuolista.
Teijo oln meren ääressä ja merellä
liikkuessani huomioin myös Saaristomeren välttävän kunnon. Jokien
kautta mereen purkaantuu huomattavat määrät fosforia, typpeä ja
maa-ainesta. Valitettavasti syynä on myös maatalouden päästöt.
Näihin ongelmiin on kehitetty tai kehitään ratkaisuja mm. peltojen
kipsilevitys, suojavyöhykkeet ja lannalla toimivat biovoimalat. Myös
viljelijöiden ympäristötietoisuus on noussut ja lannotteiden
käyttöä on vähentynyt paljon verrattuna takavuosiin.
Tarvasjoelle muutettuani jouduin heti toteamaan kuinka
kuntapolitiikassa keskustan ulkopuolella olevat maalaistaajamat
joutuivat helposti palveluiden lakkautusuhan alle - koulu, kirjasto,
terveysasema, uimahalli, liikuntasali, päivähoito, joukkoliikenne
jne.
Kunnan säästötoimet ymmärrän, mutta myös
kuntalaisten pitää saada jotain muutakin kuin maksaa veroja.
Palveluiden ja harrastusten puuttuessa nuoret lähtevät kohti
keskuksia ja jättävät eläkeläiset taajamien ainoiksi asukeiksi.
Kuitenkin maaseudulla on paljon etuja verrattuna kaupunkiasumiseen –
esimerkiksi isommat asunnot, pienemmät asuinkulut, naapuriapu ja
luonto monimuotoisuus mainitakseni.
Ilmastotavoitteiden
saavuttamiseksi tarvitaan vanhojen tapojen muuttamista. Niihin
kuuluvat turpeen polton vähentäminen, öljyllä lämpivien
kiinteistöjen lämmitystavan muutos maalämpöön tai
ilma-vesilämpöpumppujärjestelmään. Uusiutuvissa energialähteissä
aurinkopaneelit ovat jo tulleet suosituksi ja niitä näkyy jo monien
kiinteistöjen katoilla. Tuulivoiman hyödyntäminen niin, että sen
haittavaikutuksen saadaan minimoitua mahdollisimman pieniksi. Useille
kunnille tuulivoimapuistot antavat jo merkittäviä vuosittaisia
verotuottoja.
Liikenteessä
tayssähköautojen kasvu on vielä pientä ja ensirekisteröintejä oli 1897 kpl v. 2019. Lukumäärän vähäisyys johtuen
mm. kalliista hinnasta ja lyhyestä ajokantamasta. Kaikkiaan Suomessa sähköautoja on
alle 10 000 kpl ja vaikutus on ilmastotavoitteiden kannalta marginaalinen.
Maaseudulla pitkien matkojen takia niiden yleistymistä saadaan vielä
odottaa. Mutta uusien polttomoottoriautojen pienentynyt polttoaineen
kulutus kompensoi kuitenkin hyvin sähköautojen hidasta kasvua. VTTn ja Traficomin lähteiden mukaan liikenteen häkä-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pienentyneet 70-85 % vuoden 1990 tasosta.
Suuri ongelma on siis vanhat ajoneuvot, joiden vähentämistä
pitäisi tukea romutuspalkkioin. Hallituksen päästövähennystavoite on 1,55 miljoona tonnia, josta lähes 1 miljoonaa tonnia perustuu fossiilisten polttoaineiden hinnoitteluun. Maalla asuvana meidän on ratkaistava tämä ongelma niin, että taajamien ulkouolella asuvat eivät joudu maksamaan ilmastotavoitteita yksinään.
Kierrätyksen tehostaminen ja tietoisuuden levittäminen vähentää monin tavoin luonnon saastumista ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kotitalouksien kierrätyspisteiden helppo saavutettavuus on tärkeää. Kierrättämällä saavutetaan myös kotitalouksissa säästäjä, kun roska-astioiden tyhjennysvälejä voidaan harventaa.
Ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden palauttaminen ei tapahdu yhdessä yössä. Myös pienillä teoilla päästään kohti parempaa huomista.
Risto Pekka Elo
Meillä on vain yksi mahdollisuus vaikuttaa - Muista äänestää.
Aikataulut vuoden 2021 kuntavaaleissa Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 18.4.2021 ja muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat:
- äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 26.2.2021
- ehdokashakemusten jättöpäivä: 9.3.2021
- ehdokasasettelun vahvistaminen: 18.3.2021
- ennakkoäänestys kotimaassa: 7. - 13.4.2021
- ennakkoäänestys ulkomailla: 7. - 10.4.2021
- vaalipäivä: 18.4.2021
- tulosten vahvistaminen: 21.4.2021
- valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2021.